Äidinmaito sisältää kaikki vauvan tarvitsemat ravintoaineet D-vitamiinia lukuun ottamatta. Äidinmaidon ravintoaineita ovat erilaiset proteiinit, rasvat, hiilihydraatit, kuten laktoosi ja vitamiinit. Lisäksi äidinmaito sisältää vastaaineita, entsyymejä, hormoneja ja kasvutekijöitä, jotka kaikki ovat tarpeellisia vauvan kasvulle, vauvan elimistön kypsymiselle ja erilaisten tulehdusten vastustamiselle. 

Äidinmaito vaikuttaa myös edullisesti lapsen suoliston mikrobiston muodostumiseen. Varhaisella terveellä suoliston mikrobitasapainolla on myös pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen.

Perheen ruokailuhetket muuttuvat, kun vauvan ruokavalioon on aika lisätä kiinteitä ruokia. Kiinteiden aloitus on uuden kokeilua ja siksi ensimmäisinä makuina toimivat hyvin miedot, soseutetut kasvikset. Muista edetä ensimmäisillä makumatkoilla rauhassa, sillä vauva ei tiedä, miten uudenlaista ruokaa tulisi käsitellä suussa. Pikkuhiljaa vauva kuitenkin oppii käyttämään kieltä nieltäväksi sopivien annosten muokkaamiseen. Alla muutama vinkki miten kiinteiden aloitus sujuu helposti.

Tiesitkö että…?

On tärkeää tietää perusteet äidinmaidosta, imetyksestä ja rintaruokitusta vauvastasi. Näin pysyt nauttimaan jokaisesta hetkestä pikkuisesi kanssa.

Nälän merkit tulevat sinulle pian tutuiksi ja ne riippuvat täysin siitä miten kova nälkä vauvallasi on. Mitä pidempään vauvan täytyy nälkäänsä ilmaista, sitä äänekkäämmäksi hän käy.

Imetysaika on tärkeä ja erityinen ajanjakso niin äidin kuin vauvan elämässä. Vaihteleva ja tasapainoinen imetysajan ruokavalio on kaiken lähtökohta, ja sen koostamisessa maalaisjärjellä pääsee jo pitkälle. On tärkeää muistaa, että hyvä ja terveellinen imetysajan ruokavalio välittyy äidinmaidon kautta vauvalle. Monipuolinen imetysajan ruokavalio myös altistaa vauvan eri ruoka-aineille ja tukee näin ollen myös lapsen elimistön puolustusmekanismien kehittymistä. Tässä muutamia hyviä vinkkejä terveelliseen imetysajan ruokavalioon.

Ensimmäisen vuoden ajan elämä pyörii lapsen ruoan ja painon ympärillä. Painoa on hyvä seurata, mutta vähintään yhtä tärkeää on se, että lapsi saa ravinteikasta ruokaa ja kehittyy. Aivot eivät kehity milloinkaan samanlaista tahtia kuin ensimmäisen vuoden aikana. Niillekin on siis annettava ”purtavaa”. Vanhempien voi olla vaikea suhtautua erilaisiin neuvoihin ja suosituksiin siitä, mikä on hyvää, hyödyllistä, ja ravinteikasta ruokaa. He pyrkivät parhaansa mukaan tarjoamaan monipuolisia aterioita, mutta joskus lapselle ei kelpaa koko viikolla mikään muu kuin kalapuikot. Parempi silti kalapuikko vatsassa kuin naudanpaisti lattialla! Vanhemmat toivovat tietysti, että lapsi arvostaisi monipuolista ja terveellistä ruokaa, mutta yhtä tärkeää on, että lapsi oppii pitämään ruoasta ylipäätään. Syöminen kun ei ole pelkkää pureskelua ja nielemistä. Siihen liittyvät myös ilo ja makuelämykset.

Keneltäkään ei ole varmaan jäänyt huomaamatta, että ylipaino ja lihavuus on yleistä sekä lasten, nuorten että aikuisten keskuudessa. Lihavuudella tarkoitetaan huomattavaa ylipainoa. Aikuisilla ylipainon rajana on painoindeksiluku eli BMI 25 ja lihavuuden rajana BMI 30. Painoindeksiä käytetään enenevässä määrin myös lasten ylipainon ja lihavuuden määrittämiseen. Raja-arvot ovat tosin aivan erilaiset ja muuttuvat jatkuvasti iän myötä. Lisäksi pojilla ja tytöillä on erilaiset painoindeksit. Jos mielessäsi on raja-arvoihin ja painokäyriin liittyviä kysymyksiä, keskustele asiasta neuvolan, kouluterveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.

BMI = paino, kg / pituus, m 2.

Lapsesi sanavarasto laajenee nopeasti. Voit auttaa lastasi puhumalla hänen kanssaan jatkuvasti. Kerro esineiden nimiä.

Osoitusleikissä pyydät lastasi osoittamaan asioita esimerkiksi kirjan kuvista tai huoneesta. Voit myös antaa lapsesi osoittaa, haluaako hän esimerkiksi sinisen tai keltaisen lusikan.