Sorry, you need to enable JavaScript to visit this website.
Share this Artikkelit
X
Vauvani ei nuku

Vauvani ei nuku, helpottaako tämä koskaan?

 

Olen kuullut, että tällaista tapahtuu joillekin vanhemmille: ”Vauvani nukkui kokonaisia öitä jo kahden viikon ikäisestä”. En tiedä, miltä se tuntuu, en ole koskaan ollut niin onnekas. Rehellisesti, minusta tuntuu, että nämä vanhemmat ovat täynnä onneaan tai ehkäpä minä vain ärsyynnyn toisten hyvästä tuurista tai omasta epäonnesta.

Keskiviikko, 12. elokuuta, 2020

Vei kuukausia ennen kuin lapseni nukkuivat edes kuusi tuntia yössä. Viimeinen lause tiivistää kaksi suurinta ongelmaani: vauva ei nuku ja minä ärsyynnyn. Koska asiat ovat yhteydessä toisiinsa, toinen johtuu aina toisesta ja nämä yhdessä voivat vaikuttaa suuresti parisuhteeseen.

Unenpuute on suurin testi parisuhteelle. Liian vähäinen uni väsyttää, aiheuttaa stressiä, kärsimättömyyttä, ärsytystä ja se vaikuttaa lähes kaikkeen päivän aikana. Ensimmäisten kuukausien aikana vauvan elämässä, varsinkin jos on kyseessä ensimmäinen lapsi, vanhemmat voivat riidellä jopa useamman kerran päivässä. Asiat, jotka aiheuttavat riitoja tai ylireagointia olisivat helposti selvitettävissä normaalisti, jos yöunet olisivat edes neljä tuntia. Jopa pienet asiat voivat aiheuttaa erimielisyyttä ja saada aikaan konfliktin, jos niitä ei ole selvitetty kunnolla ja lopulta voivat aiheuttaa vanhempien etääntymistä toisistaan.

Joten kysymys on, milloin vauvan tulisi nukkua kokonaisia öitä? Kerron oman tarinani, joka on melko samanlainen kummankin lapsen kohdalla. Ensimmäisen lapsen kohdalla minulla ei ollut riittävästi rintamaitoa, ja koska hän oli keskonen, oli tärkeää varmistaa että hän syö riittävästi. Tämä tarkoitti, että hän tarvitsi lisäravintoa lähes ensimmäisestä päivästi alkaen. Se oli ok. Mieheni pystyi aina auttamaan syöttämisessä ja tämä helpotti ja antoi minulle mahdollisuuden myös levätä välillä, mikä on harvinaista mikäli täysimetät vauvaa ja olet vastuussa hänestä 24/7, ellet sitten pysty lypsämään ja pakastamaan rintamaitoa, jolloin isä voi auttaa syöttämisessä yöllä.

Ensimmäisen lapseni oli vaikea tottua “yöllä nukutaan, päivällä ollaan hereillä” rutiiniin. Kokeilimme tekniikkaa, jonka mukaan päivällä puhuimme normaalilla äänenvoimakkuudella, pidimme hyvän valaistuksen ja ulkoilimme. Öisin puolestaan puhuimme vain hiljaisella äänellä ja pidimme huoneen, jossa hän nukkui, hiljaisena ja pimeänä. Tekniikka ei toiminut kovin hyvin. Hän heräili joka kolmas tunti ja välillä itki tuntikausia, mikä tarkoitti, että me vanhemmat emme saaneet levättyä juuri ollenkaan. Väsymys alkoi aiheuttaa meille aikaisemmin mainitsemiani parisuhdeongelmia. Kokeilimme vaihtaa vuoroja. Toinen sai nukkua ja toinen oli hereillä koko yön hoitaen vauvaa ja seuraavana yönä vaihdoimme vuoroja. Tämän myötä ainakin toinen oli saanut levättyä yöllä. Tämä helpotti, mutta ei ratkaissut vauvan uniongelmaa. Hän heräili ja oli hereillä useita tunteja joka yö.

Päätimme kysyä apua ammattilaiselta ja palkkasimme uniohjaajan. Hän opetti meille rutiineja ja tekniikan, jota voisimme käyttää helpottamaan vauvan nukkumista. Aloitimme pienin askelin. Vain kuukaudessa ihme tapahtui ja vauvamme nukkui vähintään kuusi, seitsemän tuntia yhtäjaksoisesti, joka yö. Kuinka teimme sen? Se ei ollutkaan niin vaikeaa.

On keinoja, joiden avulla voimme opettaa vauvaa nukkumaan pidempiä yöunia jopa ennen 10-12 kuukauden ikää. Muistathan kuitenkin, että ohjeet on tarkoitettu terveille vauvoille. Mitä me sitten teimme? Suunnittelimme päivän aikataulun, milloin lapsen tulisi aamulla herätä ja milloin mennä nukkumaan. Päivällä hän nukkui päiväunet sopivin väliajoin. Loimme myös iltarutiinit ennen nukkumaanmenoa. Pysyimme iltarutiineissa, jotta vauva tottuisi niihin. Laitoimme hänet sänkyyn, kun hän oli vielä hereillä, olimme rauhallisia ja määrätietoisia, emme tehneet tilanteesta eron hetkeä. Pian hän ymmärsi, milloin on iltapesun ja nukkumaanmenon aika. Vaikka hän välillä itki ja joskus useammankin kerran, tavoitteena oli saada hänet ymmärtämään, ettei häntä ole hylätty, on vain aika mennä nukkumaan. Jos oli tarpeen, pidimme häntä hetken sylissä, mutta useimmiten rauhallinen puhe auttoi ja hän huomasi, että olemme paikalla. Aikanaan pelkkä meidän äänemme rauhoitti hänet ja hän nukahti.

Tämä keino auttoi meitä ja useita muita vanhempia, jotka olivat kokeilleet samaa tapaa. Joillakin vauvoilla voi kestää kauemmin oppia, mutta tärkeintä on pitää kiinni rutiinista. Sen jälkeen vähitellen tilanne helpottuu ja hyöty vauvalle, vanhemmille ja parisuhteelle on korvaamaton.

Lue lisää

Asiaan liittyvää sisältöä
Etsi

Etkö löydä etsimääsi?

Kokeile uutta kysymysapuria, joka ehdottaa hakusanoja